Sielunpalautus Sandra Ingerman Lataa tulostettava versio Kuvittele itsesi istumassa piirissä yhteisösi jäsenien kanssa. Olette kokoontuneet antamaan tukea traumaattisesta kokemuksesta kärsivälle yhteisönjäsenelle Tiedät, että jos yksi ihminen kärsii ja on sairas, sillä on vaikutuksia koko yhteisöön. Olet tullut auttamaan tekemään tilaa parantumiselle.
On pimeää ja tähdet loistavat kirkkaina yötaivaalla. Ilma on tyyni. Kaikki tuntevat olevansa maailmankaikkeuden rakastavien käsivarsien pitelemiä, eikä ole epäilystä siitä, että parantumista tapahtuu kaikille, jotka ovat kokoontuneet paikalle.
Shamaani aloittaa rummuttamisen ja tanssimisen kutsuessaan maailmankaikkeuden voimaa luokseen jättäen samalla egoistisen itsensä sivuun ja tullessaan tyhjäksi astiaksi, joka täyttyy henkien avustuksella.
Asiakas makaa hiljaisesti keskellä hengittäen syvään ollakseen vastaanottavassa tilassa saadakseen takaisin hänen kadonneen sielunsa; hänen kadonneen vireytensä.
Shamaani laulaa matkansa ääneen jäljittäessään, minne sielu on paennut. Ja löytäessään sen hän palaa ja puhaltaa voimakkaasti asiakkaan sydämeen täyttäen tämän koko kehon elämänvalolla.
Tästä seuraa suuri ilo kaikille, koska yhden parantuessa kaikki paranevat. Yhteisö on jälleen kokonainen ja voi olla rauhassa ja sopusoinnussa.
Työ on tehty.
Shamanismi on ihmiskunnan vanhin henkinen harjoite. Tiedämme arkeologisten todisteiden perusteella, että shamanismia harjoitettiin ympäri maailman ainakin 40 000 vuotta sitten. Monet antropologit uskovat, että harjoittaminen ulottuu yli 100 000 vuoden päähän.Sana “shamaani” on peräisin Siperian tungus-heimolta ja tarkoittaa “häntä, joka näkee pimeässä”. Shamanismia on harjoitettu Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa, Australiassa, Grönlannissa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.Shamaani on mies tai nainen, joka on suorassa kanssakäymisessä henkien kanssa hoitaakseen sairauksien henkistä puolta, tehdäkseen sielunpalautuksia, ennustaakseen, auttaakseen kuolleiden ihmisten sieluja siirtymään eteenpäin ja suorittaakseen erilaisia seremonioita yhteisölle. Shamaanit ovat toimineet monissa rooleissa heimoyhteisöissä, kuten parantajina, lääkäreinä, pappeina, psykoterapeutteina, mystikkoina ja tarinankertojina.Shamaanit katsovat sairauden henkistä muotoa, mikä voi ilmentyä henkisellä tai fyysisellä tasolla. Tehdessäni tutkimusta kirjaani Soul Retrieval: Mending the Fragmented Self varten, sain selville että useimmissa shamanistisissa kulttuureissa maailman ympäri uskotaan sairauden olevan seurausta sielunmenetyksestä.Uskotaan, että kun kärsimme tunnetason tai fyysisen trauman, osa sielustamme pakenee kehosta selviytyäkseen kokemuksesta. Käyttämäni sielun määritelmä on, että sielu on meidän olennaisin osamme, elämänvoima, se osa meidän elinvoimaamme, joka pitää meidät elossa ja kukoistavina.Tapahtumat, jotka voivat kulttuurissamme aiheuttaa sielunmenetystä, voivat olla minkälaista tahansa seksuaalista, fyysistä tai tunnetason hyväksikäyttöä. Muita syitä voivat olla onnettomuus, sodassa oleminen, terrori-iskussa uhrina oleminen, toimiminen vastoin omaa moraalikäsitystä, luonnonkatastrofissa oleminen (maastopalo, hurrikaani, maanjäristys, tornado, jne.), kirurginen leikkaus, riippuvuudet, avioero tai rakkaan kuolema.Mikä tahansa tapahtuma, joka aiheuttaa shokin, voi aiheuttaa sielunmenetystä. Ja se mikä voi aiheuttaa yhdelle ihmiselle sielunmenetyksen, ei välttämättä aiheuta sielunmenetystä toiselle.On tärkeätä ymmärtää, että sielunmenetys on meille tapahtuva hyvä asia. Se on meille tapa selviytyä kivusta. Jos olisin pahassa autokolarissa, kehoni olisi viimeinen paikka, jossa haluaisin olla törmäyksen aikana. Psyykeni ei kestäisi moista kipua. Joten meidän psyykellämme on loistava itsesuojelumekanismi, jossa osa meidän olennaisuudestamme tai sielustamme lähtee kehosta, jotta emme tunne kivun täyttä vaikutusta.Psykologiassa kutsumme tätä dissosiaatioksi. Mutta psykologiassa emme puhu siitä mikä dissosioituu ja minne se pala menee. Shamanismissa ymmärrämme, että osa sielusta jättää kehon ja menee alueelle, jota shamaanit kutsuvat epätavalliseksi todellisuudeksi, missä se odottaa, että joku saapuu henkisiin valtakuntiin ja mahdollistaa sen paluun.Vaikka sielunmenetys on selviytymismekanismi, niin shamanistiselta kannalta ongelmana on, että lähtenyt sielunpala ei tavallisesti osaa tulla takaisin itsekseen. Sielunpala voi olla eksynyt, jonkun varastama, tai se ei tiedä että trauma on ohitse ja että on turvallista palata.Shamaanin rooli on aina ollut muuntaa tietoisuudentilaansa ja jäljittää, minne sielu on paennut vaihtoehtoisissa todellisuuksissa ja palauttaa se asiakkaan kehoon.Sielunmenetyksellä on monia tavallisia oireita. Yksi yleisimmistä on dissosiaatio, missä ihminen ei tunne olevansa täysin kehossaan ja elossa ja täysin kiinnittyneenä elämän. Muut oireet sisältävät kroonisen masennuksen, itsemurha-aikomuksia, traumaperäisen stressihäiriön, ongelmia immuunipuolustuksessa, ja surun, joka ei mene ohitse. Riippuvuudet ovat myös merkki sielunmenetyksestä meidän etsiessämme ulkopuolisia lähteitä täyttämään sisällämme olevat tyhjät tilat, oli se sitten aineiden, ruuan, ihmissuhteiden, työn tai ostosriippuvuuden kautta.Aina kun joku sanoo, ettei ole enää ollut vanha itsensä tietyn tapahtuman jälkeen ja he eivät tarkoita tätä hyvässä merkityksessä, niin sielunmenetys on mahdollisesti tapahtunut.Voit todellakin nähdä, kuinka paljon sielunmenetystä tapahtuu nykyään, kun pidämme rahaa elämää tärkeämpänä. Aina kun joku sanoo, että meidän on pakko tappaa muita elinmuotoja materiaalisen voiton vuoksi, tuon ihmisen täytyy kärsiä sielunmenetyksestä. Aina, kun joku tuntee että vielä yhden auton osto tai materiaalisten esineiden kokoaminen tuo onnellisuutta, tuo ihminen kärsii sielunmenetyksestä. Kuten voit huomata, meitä vastassa on paljon planeettatason sielunmenetystä tänään katsoessasi, kuinka me käyttäydymme toisiamme ja muuta elämää kohtaan.Kooma on myös sielunmenetys. Mutta koomassa on suurempi osa sielua kehon ulkopuolella kuin kehossa. Kooman kanssa työskentely on hyvin monimutkaista näinä päivinä monista syistä. Shamaanilla on oltava taitoa selvittääkseen mihin suuntaan sielu koettaa mennä. Haluaako sielu palata kehoon vai tarvitseeko se apua lähteäkseen maailmasta, mikä johtaisi potilaan kuolemaan? Tästä aiheesta on paljon sanottavaa ja se on tämän artikkelin aiheen ulkopuolella.Näinä aikoina on herännyt uudelleen kiinnostus shamanismin harjoittamiseen. Meillä on nyt monta sataa shamanistista harjoittajaa, jotka ovat tuomassa takaisin sielunpalauttamisen harjoittamista kulttuuriimme.On mielenkiintoista huomata, että koska sielunmenetys ymmärrettiin shamanistisissa kulttuureissa, niin traumasta kärsiville ihmisille tehtiin sielunpalautus kolmen päivän sisällä trauman tapahtumisesta.Koska emme ole harjoittaneet sielunpalautusta nykyaikana, harjoittajat menevät ajassa takaisin kymmenen, kaksikymmentä, kolmekymmentä tai neljäkymmentä vuotta tai jopa enemmän etsiessään kadonneita sielunpaloja.Shamanistisissa kulttuureissa ihmiset myös tiesivät, mikä oli epätasapainossa heidän elämässään ja saattaisi aiheuttaa sairautta tai jonkun ongelman.Meidän kulttuurissamme emme ole tietoisia siitä, mikä on henkisessä epätasapainossa ja luo sairautta. Ja koska usein meidän sielunmenetyksemme on tapahtunut niin nuoressa iässä, että emme ole tietoisia niistä alitajuisista kaavoista, joita toistamme elämässämme ensimmäisen sielunmenetyksen seurauksena. Me koetamme aina saada takaisin sielumme. Ja teemme tämän toistamalla samaa traumaa uudelleen ja uudelleen. Elämäntarinassamme olevien ihmisten nimet saattavat muuttua, mutta tarina pysyy usein samana.Sielunpalautuksen vaikutukset vaihtelevat ihmisestä toiseen. Jotkut ihmiset tuntevat olevansa enemmän maadoittuneita kehoihinsa ja tuntea itsensä kokonaisemmiksi. Jotkut ihmiset tuntuvat itsensä kevyemmiksi ja iloisuus palaa heihin. Joillekin menneiden traumojen muistot voivat aktivoitua ja tuoda esille erilaisia tunteita, joita on työstettävä. Ja joillekin ihmisille vaikutukset ovat huomaamattoman pieniä, kunnes enemmän työtä sielun eheyttämiseksi on tehty.Ihmisten ollessa enemmän läsnä kehoissaan ja maailmassa, he tulevat enemmän tietoiseksi käytöksestä, joka saattaa olla epätasapainossa tai ristiriidassa. Ollessamme turtuneita saatamme tietää, että maailman asiat eivät ole kunnossa, mutta voimme helposti saada huomiomme pois muutoksen tarpeesta. Kun olemme täysin kokonaisia, ei ole pakenemispaikkaa ja olemme valmiimpia muuttamaan elämäämme.Vuosien mittaan olen muuttanut asiakkaiden kanssa toimimistapaani sekä kuinka opetan tätä työtä. Vuonna 1997 tein lisäyksen kirjaan Soul Retrieval: Mending the Fragmented Self. Työn kehitys liittyy paljon siihen, kuinka tietoisuus on muuttunut kulttuurissamme. Monet ihmiset ovat jumiutuneet tarinoihin menneistä traumoista ja on tullut tarpeelliseksi auttaa ihmisiä luomaan uusia tarinoita heidän nykyiseen ja tulevaan elämäänsä.Asiakastyöskentelyni painopiste on siirtynyt tarinoiden kertomiseen niistä lahjoista, kyvyistä ja vahvuuksista jotka tulevat käyttöön sielunpalan palatessa. Sielunpalat lähtevät trauman tapahtuessa ottaen mukaansa lahjoja ja voimia kuten kyvyn rakastaa, luottaa, olla luova, olla iloinen, jne.Koska ihmiset eivät nykyaikana tarvitse yhtään enempää huonoja uutisia, huomasin painottavani palannutta kauneutta ja inspiroivia tarinoita siitä, kuinka asiakas voi nyt luoda itselleen ilontäytteisen elämän hänen ollessaan jälleen kokonainen.Uuden teknologian avulla on mahdollista mallintaa aivot. Ja aivojen mallintamisen kautta tiedämme nyt, että aivoilla on suuri potentiaali luoda uusia hermoratoja ja uusia käyttäytymismuotoja.Kun pidämme huolen, että työmme kehittyy sopusoinnussa kulttuurin kanssa jossa elämme, haluamme tukea asiakkaan kykyjä luoda uusia terveellisempiä ja iloisempia elämäntapoja ennemmin kuin luoda uudelleen menneisyyden traumoja tai draamoja.Kuten kirjoitin jo 1990-luvulla, aloin auttamaan asiakasta luomaan uusia hermoratoja jakamalla parantavia tarinoita, joissa oli paljon inspiroivia sanoja niistä lahjoista, jotka heille oli palautettu sielunpalautuksessa. Kuulemalla uusista mahdollisuuksista, aivot alkavat luoda uusia hermoratoja tukeakseen muutosta.Muutama vuosi myöhemmin vaihdoin jälleen asiakkaiden kanssa työskentelytapaa ja aloitin opettamaan sielunpalautusta uudella tavalla.Vuonna 2006 kirjoitin uudet jälkisanat Soul Retrieval –kirjaan. Ja näissä jälkisanoissa kerroin yksityiskohtaisesti aivotutkimuksesta ja kuinka se oli muuttanut työskentelytapaani.Puhuessamme sielusta puhumme oikeastaan valosta. Palauttaessamme asiakkaalle sielunpaloja ja kadonnutta elinvoimaa, palautamme todellisesti valoa. Aiemmin kirjassani olin painottanut asiakkaiden tarvetta saada sielunpalansa takaisin. Nykyään painotan asiakkaan tarvetta täysin imeä palautetun sielun/olemuksen valo kehon jokaisen solun sisään.Ensimmäisenä askeleena on auttaa asiakasta keksimään mielikuva, joka auttaa heitä imemään palautuneen olemuksen valoa. On tärkeää, että asiakas keksii mielikuvan, joka toimii juuri heille. Joitain esimerkkejä, joita yleensä kerron, on kuiva sieni, joka laitetaan veteen ja kuinka se imee vettä. Kukka, joka on ollut liian pitkään sateessa ja joka auringon esiin tullessa imee itseensä auringon valoa ja lämpöä. Tai tästä vastakohta, ja kukka on kasvamassa kuivuudesta kärsivällä alueella. Ja sinä päivänä kun sade tulee, kukka imee vettä. Toinen antamani esimerkki on pimeä huone, jossa verhot avataan ja sisään tulvii valoa. Tässä on vain muutamia jakamiani esimerkkejä ja sitten annan asiakkaan miettiä mielikuvaa, johon he voivat samaistua.Sitten kehotan asiakasta keskittymään tähän mielikuvaan, kun puhallan palanneen olemuksen takaisin heihin. Pyydän asiakkaita laittamaan heidän kätensä mahan päälle ja hengittämään syvään kun he samalla kokevat imevänsä sielunpalansa valoa.Odotan, ennen kuin kerron tarinan siitä, mitä näin matkallani koska tarinan kertominen välittömästi sielunpalan kehoon puhaltamisen jälkeen siirtää asiakkaan energian kehosta hänen päähänsä.Jatkan pyytäen asiakasta hengittämään ja imemään sielunpalan valoa jokaiseen kehon soluun samalla kun soitan eri instrumentteja asiakkaan läheisyydessä. Käytän helistämistä, hyvin kevyttä rummutusta, tiibetiläisiä kulhoja, kelloja ja laulamista noin 20 minuutin ajan, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus imeä jokaiseen soluunsa hänen sielunpalansa valoa.Sitten kerron parannustarinani keskittyen palautettuihin lahjoihin ja vahvuuksiin.Kun olin aloittanut työskennellä ja opettaa tällä tavoin, positiiviset muutokset työn tuloksissa kasvoivat eksponentiaalisesti.Uskon, että sitten kun henkilö on saanut sielunpalansa takaisin, hänellä on työtä tehtävänään. Jos henkilö on tehnyt paljon henkilökohtaista työtä, voi olla että sielunpalautus on työn loppupiste. Mutta jos näin ei ole, silloin sielunpalautus voi olla työn alkamiskohta.Nyt on asiakkaan velvollisuus huolehtia siitä, kuinka hän elää terveellistä elämää ja vetää puoleensa terveellisiä ihmissuhteita, jotka tukevat eheää ja paranemista täynnä olevaa elämää. Kuinka haluamme käyttää meille sielunpalautuksessa takaisintullutta energiaa ja elinvoimaa luodaksemme myönteistä nykyisyyttä ja tulevaisuutta itsellemme? Ja kuinka tuomme innon ja tarkoituksen takaisin elämäämme, jotta voimme kukoistaa pelkän selviytymisen sijaan? Kutsun näitä kaikkia aiheita ”elämäksi parantumisen jälkeen” ja ne ovat hyvin tärkeitä sielunpalautuksen jälkeisen pitkäaikaisen paranemisen luomisessa.Olen kirjoittanut henkisistä harjoitteista, joita voimme tuoda elämäämme luomaan myönteistä nykyhetkeä ja tulevaisuutta kirjoissani Welcome Home: Following Your Soul’s Journey Home ja Medicine for the Earth: How to Transform Personal and Environmental Toxins.
Lukiessasi tätä, olen varma että ymmärrät sielunpalautuksen tärkeyden omassa elämässäsi ja tärkeyden auttaa ihmisiä tulemaan jälleen inspiroituneiksi planeettamme tähden.Tämä on tärkeää työtä näinä aikoina, joina elämme. Maa haluaa lapsensa kotiin ja hän haluaa heidät kotiin nyt. On aika palata jälleen kotiin ja ottaa meille kuuluva paikkamme maapallolla. On synnyinoikeutemme ilmaista täysin sielujamme ja luoda maailma, jossa haluamme elää. Ja on synnyinoikeutemme loistaa niin kirkkaasti kuin tähdet yläpuolellamme. On aika jakaa meidän valomme jälleen maailmaan.Löytääksesi paikallisen shamanismin harjoittajan tai shamanistisen opettajan alueeltasi, ole hyvä ja vieraile nettisivuilla www.shamanicteachers.com. Tekijänoikeudellisesti suojattu © 2012 Sandra Ingerman. Kaikki oikeudet pidätetään.
|
|