Uutisia muuttumisesta, tammikuu 2015 Lataa tulostettava versio
Liitymme yhteen rakkaudessa maailmanlaajuista yhteisöämme kohtaan ja kaiken elämän puolesta kulkiessamme kohti uutta vuotta. On todella ihmeellistä katsoa, kuinka useat yhteisöt luovat seremonioita, rituaaleja ja juhlallisuuksia toivottaakseen uuden vuoden tervetulleeksi. Tässä on kyse virtuaalisen yhteisöllisen energian luomasta innostuksesta ja halusta saada uutta toivoa siirtyessämme uuteen osaan elämänspiraalissa.Tässä kuussa haluaisin rohkaista meitä kaikki pohtimaan seuraavia teemoja:Inspiraatio, Innostuneisuus, Elämän Kallisarvoisuus, Luovan Neroutemme Hyödyntäminen ja tarve Herätä! Minulla oli muutamia hyvin inspiroivia opettajia ollessani koulussa. He todellakin vaikuttivat minuun ja auttoivat muovaamaan elämääni ja työtäni.Ollessani yhdeksännellä luokalla kemianopettajani oli rouva Goldstein. Hän arvosteli KUINKA me ratkaisimme kemian ja matematiikan tehtäviä, ei saamiamme vastauksia.Vastasin harvoin koekysymyksiin tai luokassa esitettyihin kysymyksiin oikein. Mutta minua innostettiin ajattelemaan ja pystyin aina kertomaan prosessista, kuinka päädyin antamaani vastaukseen. Oli hyvin inspiroivaa nähdä opettajani silmien syttyvän hänen kuunnellessaan halukkuuttani ajatella ongelmaa, eikä keskittyä pelkkään lopputulokseen. Sain loistavat arvosanat kaikissa kokeissani halukkuudestani 1. yrittää ja 2. olla luova ajatteluprosessissani. Tämä oli suuri lahja kasvulleni, koska minua innoitettiin olemaan luova.Minulla oli myös upea opettaja yliopistossa opiskellessani meribiologiaa San Franciscon State-yliopistossa. Olin kurssilla, joka käsitteli leviä. Kurssin opettaja oli tuohon aikaan saavuttanut 65 vuoden iän, ja tämä oli viimeinen hänen opettamansa kurssi ennen eläköitymistään. Hän oli yksi maailman huippuasiantuntijoista merilevien tutkimuksen alalla.En muista hänen nimeään. Muistan hänen kasvonsa, hänen asentonsa ja kuinka hän pukeutui meidän vaeltaessamme pitkin nousuveden muodostamia vesialtaita. Muistan enimmäkseen hänen silmistään loistavan onnen ja säteilyn hänen viedessään oppilaansa merilevien maagiseen ja salaperäiseen maailmaan – tämä on polku, jota monet eivät seuraa. Punaisen, vihreän ja ruskean levän arvoituksellisuus ja magia on voimakas ja rikas maailma, jota useimmat eivät tutki. Jotkut kauneimmista ja monimutkaisimmista kasveista ovat punaisia merileviä.Opettajani hyppi innostuneena. Arvailimme luokkatoverieni kanssa pyörtyisikö hän jännityksestä ja jokainen meistä löysi harvinaisia ja upeita leviä vesialtaista.Lukukauden loppukokeena meidän täytyi kerätä niin monta eri lajia merileviä kuin voisimme itsenäisesti löytää ja kerätä. Meidän täytyi pitää ne elossa. Meidän tuli sitten asettaa ne lakanalle lattialle ja nimetä ne.Opettajani käytti ajanottokelloa (koska meillä oli vain tietty aika kertoa kokoelmastamme), ja hän hyppäsi ja kannusti äänekkäästi jokaisen oppilaan mennessä läpi heidän kokoelmaansa ja nimetessään levät oikein.Harjoittelin tuntikausia opettelemaan keräämieni levien nimet ulkoa. Minulla oli ystäviä, jotka tulivat luokseni ja kannustivat minua muistamisprosessissani.Sisältyikö tämä elämäntehtävääni – ei! Mutta tämä opetti minulle innostuneisuuden voimasta yhtyessäni opettajani säteilemään ihmeelliseen energiaan. En koettanut todistella mitään opettajalleni. Tein tämän puhtaasti innostuneisuudesta ja ilosta! Hänen aihettaan kohtaan tuntemansa rakkaus innosti minua ja muita oppimaan.Viimeiseksi olen myös hyvin kiitollinen Vern Haddickille, joka oli yksi ohjaajistani suorittaessani maisterintutkintoani neuvoa-antavassa psykologiassa CIIS:sa San Franciscossa. Vern opetti minulle ehdottoman rakkauden voimasta ja kuinka voimme pidellä ihmisiä rakkaudessa ja hyväksyä heidät ehdoitta. Tulen aina olemaan kiitollinen siitä, kuinka Vern yksinkertaisesti hyväksyi minut sellaisena aikana elämässäni, jolloin tunsin itseni epävarmaksi lahjojeni ja taitojeni suhteen.Tänä jatkuvan haasteen, epätoivon ja levottomuuden aikana planeetallamme me voimme innostaa toisia elämän kallisarvoisuudesta. Voimme opettaa ihmisiä yhdistymään heidän omaan ajatteluprosessiinsa ja luovaan ja henkiseen inspiraatioon.Me voimme inspiroida ihmisiä heräämään!!Mikä saa sinut innostuneeksi? Kuinka voisit jakaa tämän innostuneisuutesi ystäviesi, rakkaittesi, lapsiesi, työkavereidesi ja paikallisen yhteisön jäsenien kanssa?Opettajani johdattivat minua olemaan shamanismin opiskelijoitteni tavoitettavissa ja auttamaan heitä tuntemaan itsensä tervetulleeksi harjoitukseen ja yhteisömme piiriin, loistamaan, nauramaan ja tuntemaan jännitystä rajoittamattomista mahdollisuuksista. Rakastan katsoa ja yhteensovittua innostuneisuuden energian kanssa opiskelijoitteni astuessa shamanismin polulle.Ole jännityksen ja inspiraation lähde ystävillesi ja yhteisöllesi! Auta ihmisiä heräämään!On tärkeätä muistaa, että auttavat ja myötätuntoiset henget näkevät meidän pelkästään kauneudessamme ja valossamme.On meidän tehtävämme elää tiedostavampaa elämää ja loistaa kauneuttamme ja valoamme maailmaan.Tähän aikaan uutta vuotta, jolloin on paljon toivoa uudesta mahdollisuudesta ja myönteisestä muutoksesta, omistaudu uudelleen henkiselle työllesi.Jatka niiden yhdessä tekemiämme harjoituksia, joista olen kertonut viimeisten 15 vuoden aikana kirjoittaessani Uutisia muuttumisesta -kolumnia.Muuta ajatustesi ja sanojesi takana oleva energia.Järjestele ajatuksesi ja sanasi myönteisen lopputuloksen luomiseksi.Vaali sisäistä maisemaasi ja puutarhaasi.Ole tietoinen voimasta, jonka sanasi ja ajatuksesi luovat maailmaan.Päästä irti rajoittavista uskomuksista, jotka estävät sinua käyttämästä luovaa energiaasi.Joka päivä herätessäsi kiitä elämästäsi, maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta (kuten auringossa oleva) ja hienostuneista elämänmuodoista, jotka elävät kaikissa elementeissä, kuusta, tähdistä, planeetoista, auttajahengistäsi, maan hengestä, auttavista esi-isistäsi, piilotetusta väestä ja niin edelleen. Mene sydämeesi ja anna päivittäinen kiitollisuutesi heille, joita haluat kiittää. Kiittämällä elämästäsi jokainen päivä luot paljon positiivista muutosta kaikelle elämälle.Tutkaile, mitä muutoksia sinun tarvitsee tehdä elämässäsi löytääksesi rauhaa, tasapainoa ja sopusointua.Vietä aikaa luonnossa!Jatka unelmointiharjoituksiasi unelmoidaksesi oleviin maailma, joka on täynnä rakkautta, valoa, rauhaa, runsautta, sopusointua, kunnioitusta ja tasa-arvoa.Ole avoin ja löydä tasapaino antamisen ja vastaanottamisen välillä.Päästä irti lopputulokseen ripustautumisesta. Suorita henkinen työsi riippumatta siitä, mitä näet tapahtuvan ulkoisessa maailmassa. Tekemämme henkinen työ vaikuttaa, mutta positiivisen muutoksentekijän tarvitsee tehdä tekoja myös fyysisessä maailmassa.Jatka maailmanlaajuisen yhteisömme rakkauden tuntemista, yhteisön, joka liittyy yhteen työskennellessämme kaiken elämän puolesta.Ole valo maailmassa!Uudessa kirjassani Walking in Light: The Everyday Empowerment of Shamanic Life (Sounds True) johdatan sinua kädestä pitäen läpi kaikkien harjoituksien, joista olen kertonut sinulle viimeisten 15 vuoden aikana. Kirja julkaistaan helmikuun ensimmäisenä päivänä.Täysikuu on tammikuun 5. päivänä. Jatkakaamme kultaisen valoverkon kutomista todellisuuden kankaaseen. Tee valmistelutyösi, jotta olet täysin sitoutunut harjoitukseen. Siirry pois tavallisesta tietoisuuden tasostasi ja liiku ykseyden tilaan. Liity maailmanlaajuiseen yhteisöömme meidän kutoessamme säteilevää valoverkkoa tämän mahtamaan Maan sisään ja lävitse!Jos olet Uutisia muuttumisesta -kolumnin uusi lukija, ole hyvä ja lue artikkeli “Ihmisvaloverkon luominen” kotisivulta.Aikaisin eräänä joulukuun aamuna minulla oli hyvin epätavallinen uni. Kerroin unestani Facebookissa, mutta kaikki teistä eivät seuraa minua Facebookissa, joten haluan kertoa sen täällä.Unen ensimmäinen osa oli hyvin monimutkainen ja syvällinen, enkä muista sitä. Tiedän, että olin asunnossa kaupungissa osallistuneena hyvin syvälliseen keskusteluun muiden kanssa, ja luulen että aiheena oli mahdollisesti kuolema.Keskustelu oli siirtynyt tilanteeseen, jossa tiesin minun olevan aika lähteä. Olin tullut kaupunkiin ostaakseni vaaleansinisen ripsivärin, joten päätin jatkaa tehtäväni suorittamista.Olin kävelemässä halki kaupungin katujen, kun tulin rakennustyömaalle. Siellä oli kesken uusi rakennelma kaupallisille kiinteistöille ja kaupoille.Joki piti kuivattaa, jotta rakennusprojekti voisi jatkua. Tiedän tämän kuulostavan oudolta, mutta tämä oli uni.Seuraava osa unesta tulee olemaan muistoissani ikuisesti. Kävelin pitkin kuivatettua joenuomaa. Hiekka oli vielä märkää. Paikka ei ollut samanlainen kuin asuinpaikkani kuivuneet jokiuomat, joissa kävelen. Tämän joen hiekka oli vielä hyvin kosteaa ja märkää.Kävellessäni joki alkoi laulaa minulle. Laulu oli ihastuttava. Aina saapuessani uuden joenmutkan luo laulu muuttui. Tulin joen yhteen osaan, missä symbolit alkoivat ilmestyä hiekkaan laulun kautta. Kävelin edestakaisin joenuomaa koko pituudeltaan ja kuuntelin tätä kaunista laulua. Laulu pysyi samanlaisena, riippuen siitä joenkohdasta jossa olin.Olin hyvin liikuttunut laulun kauneudesta ja siitä, että joki lauloi edelleen, vaikka vesi siitä oli valunut pois.Kävelin takaisin rakennustyöläisten luo. Siellä oli yksi isokokoinen Amerikan alkuperäisheimoon kuuluva mies, jolla oli kaksi hyvin pitkää lettiä. Ajattelin itsekseni, että ehkä hän kuuntelisi minua. Kerroin hänelle tarinani siitä, että joki lauloi. Hän katsoi minua, ja kun aloin itkemään, hän sanoi kävelevänsä kanssani ja yrittävänsä kuunnella.Kävelimme joentörmälle ja aloimme kävellä joen suuntaan. Aluksi oli vain hiljaista ja sitten laulu ilmaantui. Se oli erilainen kuin se, jonka olin kuullut yksin kävellessäni, mutta se oli laulu. Kysyin, pystyikö hän kuulemaan sen. Aluksi hän ei kyennyt. Sitten laulu tuli voimakkaammaksi ja äänekkäämmäksi. Hän katsoi minua ihmeissään kuullessaan laulun. Kävelimme yhdessä joen pituuden verran kuunnellen joen laulavan.Hän meni takaisin toisten rakennustyömiesten luo ja sanoi, että heidän täytyi lopettaa rakennusprojekti, koska joki oli elossa ja lauloi vielä. Jätin ryhmän tietäen, että he lopettaisivat työskentelyn.Sitten menin ostamaan vaaleansinisen ripsivärini.Heräsin hyvin liikuttuneena unesta ja joen laulusta! Varhaisella 1970-luvulla minä melkein hukuin valtamereen Mazatlanissa ja koin itseni kulkevan valotunnelin lävitse. Löysin itseni epätavallisessa puutarhassa ja istuin kivipenkille kuunnellessani mitä kauneinta musiikkia, jota en ole osannut kuvailla jälkeenpäin taikka ikinä kuullut tässä maallisessa valtakunnassa.Elämässä kaikki laulaa ja laulu on ikuista.Mene ulos ja laula maalle, vedelle, ilmalle, auringolle, kuulle, tähdille ja kaikille kauniille ja ihmeellisille olennoille, jotka elävät elementeissä. Avaa sydämesi ja kuuntele niiden laulavan kanssasi!Onnellista Uutta Vuotta!Yhteisömme kertomia tarinoitaOlin todella häkeltynyt kaikista tarinoista, jotka ihmiset lähettivät minulle shamanistiseen työhön sitoutumisen voimasta. Arvaan, ettei minun olisi pitänyt olla yllättynyt, koska tiedämme shamanistisen työn voiman, mikä sisältää myös Hoitoa Maalle -työn. Tällä hetkellä minulla on noin 30 sivua tarinoita yhdessä dokumentissa.Sisällytän joitain minulle lähetettyjä tarinoita tuleviin Uutisia muuttumisesta -kolumneihin.Tämän kuun kolumnin pituuden vuoksi jaan vain muutamia linkkejä blogeihin, joita muutama yhteisömme jäsen kirjoitti:Simin Uysal Turkista päätti kirjoittaa tarinansa blogiinsa. Se on hyvin kaunis ja koskettava. Tässä on linkki:http://anatolianstories.blogspot.com.tr/2014/11/dreaming-with-ancestors-in-land-of.html Jeff Nixa kirjoitti joitain tarinoita, joita pidän hyvin voimakkaina. Voit lukea niitä täältä:Ensimmäinen tarina on julkaistu marraskuussa 2013, Elämme kaikki reservaatissa: Viikkoni Pine Ridge -reservaatissahttp://urban-shamanism.org/2013/11/05/were-all-living-on-a-rez-my-week-on-pine-ridge-indian-reservation/ Toinen tarina on julkaistu viime marraskuussa. http://urban-shamanism.org Copyright © 2015 Sandra Ingerman. All rights reserved.
|
|